Neffin tarina

Akuutti kystiitti ja virtsakiteet – the problem

Diagnoosiksi Neffi sai tuolla toukokuisella eläinlääkärikäynnillä ”akuutti kystiitti ja virtsakiteet”.

Virtsakiteet, eli virtsan väkevöitymisestä aiheutuneet kiteet (pidemmälle menneissä tapauksissa puhutaan virtsakivistä) aiheuttavat sattumista virtsaamisen aikana. Ne johtuvat usein siitä, että kissa ei saa tarpeeksi nestettä ja virtsa pääsee siis väkevöitymään (ominaispaino nousee). Se, ettei kissa saa tarpeeksi nestettä on seurausta varmasti monenlaisista tilanteista.

Kissa on aavikkoeläin, ja sillä ei ole luontaista tarvetta juoda, koska sen elimistö saa tarpeekseen vettä kissan luonnollisesta ruoasta – pienjyrsijöistä. Nykyaikana kuitenkin kissanruoan kehittyessä ”pikaruokamaiseen” muotoon, kissan luonnollinen ruoka on jäänyt täysin taka-alalle. Usein ruoka koostuu kasveista, viljasta ja tärkkelyksestä, mitkä eivät kulje kissan elimistön läpi niin, että kissa voisi niitä hyödyntää, mikä johtaa virtsan väkevöittymiseen. Lisäksi näistä ruoista saatava neste on usein minimaalista, varsinkin jos kissaa ruokitaan pelkillä raksuilla. Vaikka juotavaa on kokoajan tarjolla, kissa ei välttämättä tajua juoda.

On myös niitä kissoja, jotka saavat suhteellisen terveellistä ruokaa, mutta silti virtsakiteitä muodostuu. Tämä saattaa olla perinnöllinen vika tai sitten yksinkertaisesti kissa ei vaan juo tarpeeksi.

Kiteet ovat erittäin kivuliaita kissalle ja meillä esimerkiksi Neffi varoitti mennessään pissalle – maukui sängyllä / sohvalla tai laatikolla, että sattuu. En voi käsittää, miten en tajunnut tätä jo silloin.

Kiteet yleensä saavat kaverikseen bakteeritulehduksen. Varmasti, jos sinulla on joskus ollut virtsaputkentulehdus, tiedät tunteen. Voit vain kuvitella miltä se tuntuu, jos sinulla olisi virtsakiteitä siihen päälle. Kun virtsaaminen sattuu, kissa päättelee sen usein johtuvaksi paikasta ja vaihtaa paikkaa. Pehmeällä paikalla virtsan punnaaminen ei satu niin paljon kuin hiekalla, joka ei anna myöden, joten uutena hiekkalaatikkona kissalle silloin palvelee sänky tai sohva, vaatekasat tai kengät.

Kissan nenän lyöminen virtsaan ei auta mitään, pahimmassa tapauksessa se saa traumoja virtsaamisessa ja häiriökäyttäytyminen saa pohjan. Lisäksi huutaminen, raivoaminen, kissan lyöminen ovat kaikki täysin hyödyttömiä keinoja, kun kissalle pitäisi ennemmin selittää, mihin saa pissata. Kissan voi virtsaamisen aikana kuljettaa hiekkalaatikkoon, jossa se saattaa tajuta että tjaa, tännehän nämä voi peitelläkin – mutta usein sekään ei auta.

Meillä pissailu jatkui touko- ja kesäkuun 2011 täysin hallitsemattomana. Lääkärissä käytiin kolmesti, joista kaksi olivat liuotuskontrolleja. Ensimmäisellä kerralla mukaan tuli Synolux- nimistä antibioottia sekä Specificin liuotusruokaa (napuja ja märkäruokaa), joille kuukauden syömisen jälkeen alettiin nyrpistellä. 

0
Tags:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *