FIV ja FeLV

Päätin jo keväämmällä, että omistan ihan oman postauksen näille kahdelle sairaudelle. Näitä onneksi harvemmin tulee vastaan kissoissa, mutta kun niitä tulee vastaan, valitettavasti näistä ei tiedetä ja suomeksi materiaalia on vähemmän.

FIV

Helmi oli vuoden 2013 ainoa Pesulle tullut FIV-pos kissa. Siitä ei olisi päälepäin nähnyt, että se kantoi virusta.

FIV, feline immunodeficiency virus eli kissan immuunikatovirus vastaa ihmisen HIV-virusta. Se ei kuitenkaan tartu ihmiseen, eikä muihin eläimiin, vaan iskee vain kissoihin. FIV on Suomessa yleisempi kuin FeLV, joka näkyy myös eläinsuojeluyhdistykselle tulleissa kissoissa. Pesu ry on ottanut tavaksi jo muutama vuosi sitten pikatestin teon jokaiselle yhdistykselle tulleelle kissalle (lue lisää).

Retrovirus tarttuu usein verikontaktin perusteella esimerkiksi puremahaavojen yhteydessä. Virusta on kuitenkin kissalla kaikissa eritteissä, esimerkiksi syljessä ja virtsassa, joten epäonnisimmilla tapauksilla voi riittää esimerkiksi vesikupin jakaminen mikäli suussa on jotain haavaa – tämä on kuitenkin harvinaista. Tiedän myös tapauksia, missä FIV-positiivinen kissa ja FIV-negatiivinen kissa ovat eläneet rinta rinnan useamman vuoden ajan ilman tartunnan siirtymistä.

FIV-positiivinen kissa voi elää pitkään ilman minkäänlaisia paljastavia oireita sairaudesta. Virusinfektio on kolmivaiheinen, ja alkaa akuutilla vaiheella, jolloin kissa ”kerää kaikki infektiot” itseensä. Käytännössä akuutissa vaiheessa on yleistä että kissa kuumeilee, on väsynyt, saa silmätulehduksia sekä suu- ja suolisto-oireita. Akuutti vaihe voi kestää jopa useita viikkoja.

Akuutin vaiheen jälkeen kissa on oireeton, ja välivaihe voi kestää jopa kymmenen vuotta. Kissasta ei siis välttämättä huomaa, onko se FIV-positiivinen vai ei.

Viimeinen vaihe FIV-infektiossa on terminaalivaihe, jolloin kissa laihtuu ja saa erilaisia terveydellisiä ongelmia osakseen huonontuneen vastustuskyvyn seurauksena. Terminaalivaiheessa yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi suu- ja ylähengitystietulehdukset, kasvaimet ja muut krooniset sairaudet. Kissa ei välttämättä ikinä etene terminaalivaiheeseen.

FIV:iin ei ole parannuskeinoa. FIV-positiivista kissaa hoidetaan aina oireiden mukaan. Eliniän odote saattaa olla FIV-positiivisella kissalla lyhyempi, mutta voi myös olla että se elää pitkän ja terveen elämän – emme voi etukäteen tietää. On hyvin tärkeää, että FIV-positiivisen kissan rokotteet pidetään voimassa, mutta kissan FIV-positiivisuudesta tulisi aina mainita rokotuksia ottaessa (kissa rokotetaan aina kuolleella rokotteella). Jos harkitset FIV-positiivisen kissan ottamista, ethän hanki virusta kantamatonta kissaa sille kaveriksi! Myös FIV-positiivisia kissoja on useita etsimässä kotia eri yhdistyksillä.

FIV:n voi testata eläinlääkärissä pikatestillä, jonka vastauksen saa viidessä minuutissa verinäytteen otosta. Pikatestissä on aina myös FeLV-testaus ja sen tekeminen maksaa n. 20-30 euroa. Mikäli kissasi tuntuu keräävän erilaisia tauteja itseensä, testaus kannattaa aina. Mikäli kissa paljastuu positiiviseksi, osataan asiaan varautua ja myös pohtia ajoissa tukihoito tartuntojen minimoimiseksi.

Lue lisää:
http://www.catvet.fi/FIV.html
http://pesu.org/index.php/materiaalit/artikkelit/216-fiv-kissan-immuunikato

FeLV

FeLV, feline leukemia virus eli leukoosivirus on kissalle vaarallinen virustauti. Sitä vastaan on kehitetty rokote, mitä ei kuitenkaan suositella kuin riskitapauksille käytettäväksi. Leukoosivirus tarttuu muun muassa syljestä ja nenäkontaktista kissojen kesken, samoin kosteissa ympäristöissä kuten ruoka-ja vesikupeissa virus säilyy hengissä pidempään. Mikäli kissan immuunijärjestelmä ei pärjää virusta vastaan, virus ja sen aiheuttamat jälkitaudit voivat olla kissalle tappavia. Tartunnan saaneella kissalla virusta erittyy kaikissa kissan eritteissä. Virus ei tartu muihin eläimiin kuin kissoihin ja desinfiointiaine tehoaa virukseen hyvin.

FeLV:n aiheuttamat oireet riippuvat viruksen tyypistä: kissoihin tarttuvia virustyyppejä on kolme (FeLV-A, -B ja -C). Kissaan voi tarttua yhtäaikaa vaikkapa vain yksi FeLV-virustyyppi tai jopa kaikki kolme. A-tyyppi, joka löytyy kaikista FeLV-tartunnan saaneista kissoista, heikentää kissan vastustuskykyä  (immuunivastetta). B-tyypin virus, joka esiintyy noin 50% FeLV-tartunnoista, aiheuttaa kasvaimia ja C-tyypin virus vakavaa anemiaa (esiintyy noin 1% FeLV-tartunnan saaneista).

FeLV-tartuntaa ei voida parantaa, mutta tartunnan saaneet kissat voivat selvitä sairaudesta oman immuunipuolustusjärjestelmänsä muodostamien vasta-aineiden ansiosta. Kissa voi kuitenkin jäädä myös viruksen oireettomaksi kantajaksi. FeLV-tartunnan voi todentaa verikokeella ja samalla pikatestillä kuin FIV-tartunnankin.

Tartunnan saaneesta kissasta ei välttämättä heti huomaa, että se on sairastunut. Jos eläin todetaan FeLV-positiiviseksi, testi uusitaan kolmen kuukauden kuluttua ja tarkastetaan, onko kissan immuunijärjestelmä nujertanut viruksen.

Lue lisää:
http://vetlab.fi/?id=4D8216B0-26D0405FAA83-50FFB17B52B3
http://www.peteducation.com/article.cfm?c=1+2134&aid=211