Kissojen terveyshuoltoTilapäiskotitoiminta

Tarina sienistä

Sieni. Niin pieneltä ja harmittomalta kuulostava asia, kun pohditaan sieniä mitä ihmisilläkin on.

Suomessa kissalla yleisin esiintyvä sieni on Microsporum Canis. Noin 90 % sieni-infektioista aiheutuu siis siitä. Muita lajikkeita ovat muun muassa Trichophyton tai Epidermophyton.

Sienen oireita ovat muun muassa karvattomat, pyöreähköt laikut kissan iholla. Yleensä laikut alkavat pään seudulla. Sienilaikut voivat olla kutiavia, tai sitten eivät. Ne saattavat olla myös pyöreitä, tai sitten epäsäännöllisiä.

Sieni on zoonoosi, eli voi tarttua myös ihmiseen ja muihin lemmikkeihin, kuten kaniin ja koiraan. Se tarttuu erittäin helposti muun muassa lapsiin tai vanhuksiin, ja leviää itiöiden avulla.

Tämän vuoksi sydän nousikin kurkkuun, kun uusi pentue saapui saunamajoitukseen ja emolla oli kolme karvatonta, hilseilevää laikkua pään seudulla.

Melka: Mitä sä ihminen hätäilet?

Lääkäriin mars

Ennen sienen diagnosointia eläinlääkäri usein selvittää myös muiden syiden osuuden asiaan. Jos kissa on ainokainen taloudessa, usein lähdetään ensin kokeilemaan paikallishoitoa ja muiden syiden eliminoimista, mutta meillä asutaan multikissataloudessa tulokkaiden eristämisestä huolimatta: siksi vaadin siis sienitestiä heti alkuun.

Emolta kuitenkin otettiin myös raapenäytteet, joissa ei valitettavasti karvattomien kohtien alkuperää löytynyt. Kapi ja hilsepunkki olivat korkealla aiheuttajien listassa, joten pentue sai Strongholdit.

Sienitestejä on kahdenlaisia. Toinen, varmempi ja hitaampi on sieniviljely. Viljelyssä näytettä kasvatetaan kuusi viikkoa, ja sen tutkitaan kasvaako näytteessä mikään kissalla tavatuista sienilajeista. Positiivisen tuloksen saattaa saada aiemminkin, mutta varman negatiivisen tuloksen saa vasta 6 viikon kasvatuksen jälkeen.

Masentunut Metku miettii, koska saunan ovi aukeaa uudelleen.

Toinen sienitesti on PCR-testi, jossa mitataan sienen DNA:ta. Sillä pystytään myös helposti tutkimaan mitä lajiketta (testi erottelee Microsporumin ja Trichophytonin) sieni on. Huono puoli PCR-testissä on se, että se mittaa vain DNA:ta – eli positiivinen tulos voi tulla myös kuolleista, ei-aktiivisista itiöistä. Tämän vuoksi sieniviljely on parempi, vaikkakin hitaampi keino. Me päädyimme eläinlääkärin kanssa molempien ottamiseen: mikäli PCR on negatiivinen, ei ole mitään huolehdittavaa, mutta sen ollessa positiivinen saamme myös varmistavan tuloksen viljelystä, onko kyseessä elävä sieni-infektio vai kuolleita itiöitä. PCR-testin tulokset tulevat 3-5 päivässä (tai meidän tapauksessamme meni pidempään) – testiä ei tehdä Suomessa Vetlabissa vaan lähetetään Saksaan.

Aloitimme heti laikkujen huomaamisen aikoihin tiukan eristyksen, johon kuului muun muassa eristystilojen desinfointi Virkonilla. Myös ihmiset eristystilassa desinfioivat kissoihin kosketuksissa olleet osat kuten normaalistikin (kädet, jalat). Eläinlääkärin jälkeen ostin kauniin turkoosit rantakengät kylpyhuonetiloissa käytettäväksi ja eristimme pentueen saunan alueelle (kylppäri kissavapaata aluetta).

Vessassa käytiin pirteänväriset rantakengät jalassa, joiden pohjat desinfioitiin ovella. 


Ota lasi viiniä

Viikon odotus tuloksista oli järkyttävän pitkä ja tuskallinen. Jokainen kerta, kun kissoihin kosketaan, tarvitsi itsensä desinfioida. Myös kylpyhuonetilaa tuli desinfioitua useita kertoja, koska pentue on tilantarpeessaan siihen ”murtautunut” saunan oven barrikadien takaa. Ensimmäisinä kolmena päivänä kylpyhuone tuoksahti eteiseen asti Virkonilta, ja kädet alkoivat kuoriutua kun en tajunnut, että hanskojakin voisi ehkä käyttää Virkonin kanssa läträtessä.

Kaikeksi onneksi olimme tämän puhjetessa juuri muuttaneet, eli kylpyhuone oli tyhjä ja helposti desinfoioitavissa Virkonilla. Lisäksi kaapista löytyy jo Neffin pissavaivojen tiimoilta tutuksi tullut höyrypesuri, jolla voi varmistaa itiöiden kuoleman. Sieni-itiöön tehoaa 60-asteen lämpö sekä desinfiointiaineet.

Sanotaanko, kun tietää mitä sienen hoitaminen vaatii, ensimmäinen reaktio oli nostaa peitto pään yli ja vähän itkeä tirauttaa. Jenkkiläisellä tinykittens-webbisivulla oli suloisten kissapentukuvien lisäksi myös hyvä ohje: ota lasi viiniä. Niin minäkin sitten loppupeleissä tein, vähän rauhoituin ja aloin tehdä pelisuunnitelmaa.

Meidän onneksi PCR tuli pitkän viikon jälkeen negatiivisena takaisin. Todennäköisin laikkujen aiheuttaja oli kapi, johon Stronghold auttoi. Tietenkin elinalueen jynssääminen tuskin haittasi.

Parantumaan alkaneet laikut n. 1vk Strongholdin ja sienitestien jälkeen. En tajunnut ottaa kuvaa alkuperäisistä laikuista. 

Sieni (ringworm) on Suomessa harvinainen, koska meillä on kylmä ilmasto: sieni viihtyy kosteassa ja lämpimässä. Rapakon toisella puolella Jenkkilässä se on valitettavan yleinen kaikenlaisilla löytö- ja rescue-eläimillä. On sitä kuitenkin meilläkin päin ollut: saman tien, kun meillä oireet huomattiin, otin kuumanlinjan Onnentassuun Riihimäelle, jossa onnistuneesti sieni on häädetty useasta pentueesta. Se vaatii jaksamusta, itsekuria, tarkkaa puunaamista sekä läheisten tukea.

Onneksi meiltä ei löytynyt sientä. Ja siunasin, kuten jälleen kerran, sitä että meillä eristetään eläimet hyvin tiukasti alkuun.

0
Tags:

6 comments

  1. Erityistykkäys viinilasilliselle 😀

  2. Ihanaa että sienitesti oli negatiivinen! Eristäminen on kyllä sijaiskotitoiminnassa varmasti todella tärkeää, ettei omiin kissoihin pääse tarttumaan mitkään pöpöt.

  3. Phuuuh, täällä olisi mennyt sitä viiniä pullo. Tolkulla 😉

    Mä olen joskus ollut siivoomassa sijaiskotia, jossa hoitolaiset toivat giardian. Keittiön katonrajan hyllynpäällisiä hinkatessani kloriittivedellä tajusin, miksi erityksen kanssa pitää olla oikeasti niin tiukka ja sen pitää kestää tarpeeksi pitkään…

  4. Niimpä 🙁 Pesulla eristetään vähintään eläinlääkärikäyntiin asti, joten eristys on väistämättä useista päivistä useisiin viikkoihin riippuen kuinka eläinlääkäriajan saa. Tämä on siis FIV/FeLV:n vuoksi – ne testataan lääkärissä pikatestillä – mutta se myös auttaa huomaamaan muut ongelmat (rähmivät silmät, ripulin, väiveet, korvapunkit..) jotka saattavat aiheuttaa siihen ettei laumaan kannata päästää.

  5. Jep, ja myös toimii toisin päin: jos omilla kissoilla olisi joku pöpö, niin ei tartu myöskään hoitolaisiin. Esimerkiksi rokottamattomat pennut tietenkin ovat riskiryhmää mm. kaiken kanssa. 🙁

  6. Mää niin arvasin! 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *