Kuten arvata saattaa, täällä siis on pissasirkus valloillaan. Kaksi kuukautta sitä pissatonta autuutta kestikin taas. Kuukausi sitten Neffistä otettiin näyte ja kissa oli sen näytteen perusteella ihan terve.
Niin siinä vain kävi, että tänään pistettiin kissa laatikkoon ja eikun nokka kohti eläinlääkäriä. Nyt menimme Tampereen kaupungineläinlääkärille Kirsi Hammarille käymään, kun pääsin jo testaamaan hänen palveluitaan aiemmin erään muun kissan kanssa, ja jäi tosi positiivinen kuva. Neffi taas näytti valloittavimman puolen itsestään: kehräsi, pisti selälleen ja puski. Kirsi halusi ultrata Neffin, ja saatiin näytekin punktiolla ilman kissan rauhoitusta – se itseasiassa oli niin eläintenhoitajan lumoissa, että ei huomannut koko neulaa.
Ei voi kun kehua niin lääkäriä kuin hoitajaakin 🙂 Neffi tapansa mukaan rakasti ihmisiä, mutta myös itselle jäi sellainen tunne, että nyt meillä on the plan ja ollaan osaavissa käsissä! Löytyi uusia ratkaisuehdotuksia, vaikkakin lääkärikin myönsi ettei nyt ole ihan piece of cake tämä tapaus. Jatketaan edelleen siis RC:n High Dilution -nappuloilla mitä Neffi on nyt syönytkin ja uutena ravintolisänä tuli Calmex. Cystaidia jatketaan jälleen – nyt pidempään, tilasin klinikalle hehtaaripakkauksen – ja myös kipulääkkeen sain lääkäriltä sekä reseptin lisäksi. Neffi sai myös kipupiikin klinikalla, mikä oli erittäin hyvä. Eläinlääkäri epäili, että syyt Neffin sairaushistoriaan ovat moninaiset ja tätä lähdetäänkin hoitamaan nyt ensisijaisesti idiopaattisena kystiittinä. Erona muihin kertoihin on siis se, että tällä kerralla bakteerikasvustosta ei vielä löytynyt merkkejä. Viljely kuitenkin käsittääkseni tehdään ja siitä saanen vastauksia myöhemmin. Feliwayhan meillä on stressitilanteissa käytössäkin, ja voisin hakea siihen jälleen uuden patruunan, josko se helpottaisi Neffin oloa nytkin.
Kiteitä pissassa oli erittäin vähän, eli se oli ”käytännössä puhdasta”. Pissa oli kuitenkin ominaispainoltaan aika paksua, mikä viittaisi edelleen siihen, että Neffi ei juo tarpeeksi. Painoakin oli neidille kertynyt, 4.8kg näytti vaaka kun siinä käytiin 😉
Ihanaa, että vuoden etsinnän jälkeen löytyi vihdoin sellainen eläinlääkäri, miltä saa ihan oikeasti kunnon ohjeita! Voin vain suositella.
Josko tällä kertaa saataisiin kissa lopullisesti kuntoon… ?
PS. Tekonahkaisen käsilaukkuni nakkasin armotta pesukoneeseen kuuteenkymppiin. Ihan hyvin se kesti ja nyt on hajuton ainakin omaan nenään. Joskin taisin oppia läksyni enkä jätä sitä enää olkkarin puolelle lattialle…
Hei! Tovin jälkeen tulin pistäytymään katsomassa kuulumisia, ja onpa ihania uutisia! Siis tuo, että on löytynyt hyvä lääkäri, johon voi luottaa ja jonka kanssa homma toimii. 🙂 Kerrassaan mahtavaa! Pistänpä itsekin nimen ylös, kun en ole seitsemässä vuodessa tästä kylästä löytänyt hyvän tuntuista lääkäriä. Olen miettinyt tuota Nekalassa avattua Univet:ia, että minkähänlainen paikka se on… Tsemppiä toivottelen teille taas jatkoon! 🙂 (Kävin aiemmin kommentoimassa ruokajuttuja eri nimimerkillä)
Univetissä(kin) on tullut käytyä Virpi Armisella ja Kirsi Kemppaisella. Armisella kävin Neffin kanssa – hyvä lääkäri, mutta vähän oli epävarma Neffin tapauksesta. Ja lompakko lauloi kyllä, niinkuin aina noissa ketjuissa! Mutta siis, tykkäsin kyllä käydä siellä, joskaan ratkaisua ei sieltä meille valitettavasti löytynyt.
Ihanaa hei, että joku näitä postauksia lukee 😉
Mä luen jokaisen postauksen, en vaan aina ehdi kirjoittaa kommenttia kun lounastunnilla kahlaan läpi uudet kirjoitukset kaikista lukemistani blogeista eli täälläkin on yksi lukija 🙂
Helpotuksen tunne on käsittämätön, kun löytää sen oikea eläintohtorin. Toivotaan, että Neffin tilanne saadaan kontrolliin ja sun ei tarvi sitten pestä laukkuja ihan kokoajan 😉
Hihi, loistavaa! Mullakin on kyllä tapana, etten hirveästi lukemiini blogeihin kommentoi. Pitäis ottaa ihan työn alle 🙂
Täällä vietetään jo toista hutipissatonta päivää! Eli hoito tehoaa ja Neffi on selkeästi leikkisämpi ja pirteämpi. Pidetään peukkuja, että kun hoito (kipulääke) loppuu, niin jatkuu samanlaisena ihan noilla ravintolisillä.