Vuosi on ollut vauhtia täynnä! Nyt toivottavasti bloginkin puoli alkaa pikkuhiljaa virkistyä.
Runsas kuukausi sitten jännitin eläinkouluttajan näyttöjä, ja vähän ennen juhannusta sain tiedon, että olen nyt valmis eläinkouluttaja. Kenellekään ei tule varmaan yllätyksenä, että ykköseläimenäni on kissat, mutta otan myös koira-asiakkaita perusjutuissa vastaan. Tärkeimpiä asioita, jossa haluaisin auttaa ihmisiä, ovat esimerkiksi eläinlääkärissä tarvittavat tukitaidot ja omaehtoisuuden tuominen arkeen.
Aloitan elokuussa myös Pawsiteamilla Tampereella vetämään iltakursseja. Linkitän kurssit tähän, kun suunnitelma valmistuu. Jatkan myös Eläinklinikka Tassupaikassa eläinlääkärikätaitojen koulutuksia syksymmällä.
Ja jotta elämästä ei tulisi tylsää, niin luvassa ensi vuonna on myös lisää opiskelua: aloitan opiskelut myös eläintenhoidon erikoisammattitutkinnossa kissojen ruokinnasta. Tarjoan siis opiskeluhintaan myös apua kissojen ruokinnan kanssa marraskuulta lähtien. Mentorinani toimii huikea eläinlääkäri Noora Sjögren ja koulutus vedetään Päivi Ylikorven johdolla.
Meillä on nyt ihan ihmeellinen tilanne täällä kotona, kun villiintyneet jäivät kesäksi vanhemmilleni ja meillä on vain kaksi kissaa. Tähän ratkaisuun päädyttiin, kun reissataan paljon edes takaisin kahden kodin väliä, enkä haluaisi lisätä Tiuhtin ja Viuhtin stressiä — he saavat nyt olla yhdessä paikassa, jossa heidän tarpeistaan huolehditaan ehkä herkemminkin kuin täällä kotona (mummulassahan on tarpeen aina hemmotella lapsenlapsia…).
Viikko on nyt oltu erossa ja ikävä on jo valtava, kun kehräys ruoka-aikoihin puuttuu eikä kukaan tule vaativasti tapittamaan, kun palvelu on myöhässä. Myös Kirppu ja Mörri ovat vähän hämmentyneitä tilanteesta, jossa he ovatkin talouden ainoat kissat.
Kesälle on vielä useita kissakonsultaatio-aikoja varattavissa. Syksyllä aikoja on siviilitöiden aloittamisen vuoksi vähän vähemmän ja ne keskittyvät nk. virka-ajan ulkopuolelle. Aina saa kuitenkin kysellä, varsinkin jos et kalenterista löydä sopivaa aikaa, niin järjestellään!
Työn alla on postaus kissa- ja lapsiperhe-elämän yhdistämisestä. Se on yksi isoja syitä, miksi kissoista luovutaan. Varsinkin vauvavuosi voi olla väsyttävä myös perheen kissoille, ja esimerkiksi stressipissailu alkaa usein jo raskauden loppupuolella tai heti, kun kotiudutaan sairaalasta. Käyn postauksessa läpi vähän miksi näin käy, ja millä tätä voisi ennakoida jo raskausaikana niin, että tilanne ei leviäisi käsiin silloin, kun tuoreet vanhemmat ovat herkimmillään heti vauvan syntymän jälkeen.
Tsekkaa myös kissaneuvonta.fi, josta löytyy päivitetty ajanvarauskalenteri ja muut kissaneuvontaan liittyvät olennaiset tiedot.
8
Paljon onnea valmistuneelle!