Tällä kertaa vietettiin kissanristiäisiä kaikessa hiljaisuudessa, samalla kun pidäteltiin henkeä pikkulikan painonlaskun johdosta. No, kaikeksi onneksi hän on vähän kirinyt veljiään kiinni, mutta on yhä noin puolet isomman painosta. Hienosti kuitenkin nostaa painoaan päivätasolla.
Koska Daalian populaatio sai meillä nimet kukkien mukaan kesän vuoksi, oli luonnollista etsiä muita luontonimiä Daalian pennuille. Yön ensipakkasten hiipiessä Valkeakoskelle, meillä saivat nimensä siis Nuoska, Huurre ja Kuura.
Nuoskalla on yhä edelleen flunssan oireita ja silmiä saa putsailla muutamina päivinä viikossa. Pidetään peukkuja, että kohta herran vastustuskyky nujertaisi oireet, ettei tarvitsisi todella antibiootteja aloitella näin nuorena.
Muuten penskat ovat erittäin virkeitä ja kiinnostuneita jo pesän ulkopuolisesta maailmasta. Daalia ei kuitenkaan vielä suostu luopumaan hiekkalaatikko-pesästään, vaikka kantaakin pennuille (niiden kokoisia) lihakimpaleita ”maistiaisiksi”.
9