Ajattelin tänään

Iholla

Meillä oli varsin raskas syksy. Jos saisin valita, jättäisin sen kokematta, ainakin jollain tasolla. Älkää käsittäkö väärin, kaikesta huolimatta se oli hyvin antoisa ja raskaat asiat johtivat hyviin, ihaniin asioihin. Kuten vaikkapa muutto omakotitaloon, tai Liekki-pentujen uudet, mahtavat kodit. 

Mutta aina se on surullista ja raskasta, kun oma hoidokki kuolee. Kun jäin muuttolomalle yhdistyksen kissakoordinaattorin hommista, oli Noki jo nukkunut pois. Päädyin, että liika on liikaa ja erosin kaikista ryhmistä väliaikaisesti, ihan vain että saisin keskityttyä muuttopuuhiin.

Kun sitten vajaan kuukauden jälkeen liityin niihin takaisin, en olisi ikinä osannut aavistaa, mitä selkäni takana oli juonittu! Oli kuulemma tullut kiire poistaa kaikki salainen materiaali… Seuraavassa hallituksen kokouksessa minut sitten yllätettiin: viskipullolla, ravintolahjakortilla, suklaalla ja kukilla. Ja tällä, tatuointilahjakortilla! Kyllä sinä iltana nauratti, ja vähän itkettikin, mutta nauratti vielä vähän lisääkin. Lahjaan oli osallistunut useita aktiiveja ja tilapäiskoteja. Kortissa oli kymmeniä nimiä. Olen yhä hyvin otettu ja onnellinen, että saan eläinsuojelutyötä tehdä näin upeassa ja ihanassa porukassa.

Olen jo kymmenisen vuotta haaveillut tatuoinnista, mutta jotenkin idea on ollut hukassa — ja sitten kun ei ole ollut ideaa, ei ole ollut myöskään sen suurempaa intoa säästää siihen kuvaan. Tämän myötä kuitenkin innostus palasi takaisin ja otin yhteyttä jo hetken seurattujen listalla olleeseen Essi Tattoohin Ylöjärvellä. Kerroin tyylisuuntaa ja ajatuksen tatuoinnin taustalla, ja varasin samalla ajan tammikuun alkuun. Essi suunnitteli ja toteutti tämän tatuoinnin, joka on (omasta mielestäni) vertaansa vailla ja juuri nimenomaan sitä, mitä siltä toivoin.

Kiitos Essi ja te kaikki pesulaiset jotka tähän lahjaan osallistuitte. Vuosi 2018 alkoi mahtavasti.

 Tämä tatuointi on käsivarren ihossani nyt muistuttamassa niistä kaikista sieluista, joita en ole jostain syystä voinut auttaa, tai jotka jo ovat sateenkaarisillan muuten ylittäneet. He eivät ole unohdettuja, vaan jokaisen tassunjälki on painunut sydämeen.

Herra Huu, Noki, Hehku, Gray, Hermes, Hipsu, Surku, Hemmo, Anselmi, Tuhina, Pixie, Maisa-Määky ja Möykky… Siellä jossain. <3

14
Tags:

One comment

Vastaa käyttäjälle Ana Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.