Päivä leikkauksesta, ja meillä on jo hyvät fiilikset. Mörri ponkaisi itse sängylle jo eilen illalla ennen kuin ehdin estää, ja muutenkin kävelee yllättävän itsevarmasti (joskin vähän välillä on kuonollaan). Hän on pirteä ja oma itsensä, mikä on ihan.. järjettömän hienoa. Varauduin henkisesti aivan toisenlaiseen kissaan ja tämä päivä onkin nyt mennyt lähes kokonaan nyyhkiessä (onnesta). Mutta niin, tarkempi…