Ajattelin tänään

Ja miksi ne kissat leikataan

Moni tätäkin blogia lukenut on varmaan tajunnut, että olen yleensäottaen kissan leikkauksen puolesta. Kolme vuotta sitten kuitenkin otin sijoitukseen meille maine coon -prinsessan Kirpun, ja kasvattajan kanssa allekirjoiteltiin kahden pentueen sijoitussopimus.

Suuri citysaalistaja Kirppu: SE ON KÄRPÄNEN!!!!

Kirpun pentusuunnitelmat olivat alkuun aika vedenpitävät, sitten alkoi tulla vaikeuksia matkaan. Nyt kun kolmen vuoden rajapyykki (toinen sopimuksen loppumisen ehdoista) tuli vastaan 1.11.2014, puhuttiin vielä kasvattajan kanssa että katsotaan, jos luonto suo. Kun mahdollinen astutus olisi mennyt yhä pidemmälle ja pidemmälle, oman miehen kanssa päädyttiin sitten kesän aikana varaamaan Kirpulle sterkka-aika. Luonnollisesti asia keskusteltiin myös kasvattajan kanssa ennakkoon läpi – hän oli toki pettynyt (olihan kyseessä hieno naaras, jolla upeat sukulinjat), mutta ymmärsi kyllä. Oon tyytyväinen, kuinka ihanalta kasvattajalta otin kissan aikoinaan.

Suurimmat syyt sterkkaan päätymiseen ennen pentuja (joskin 3v iän jälkeen) olivat Kirpun jatkuvat kiimat ja alituinen pelko kohtutulehduksesta.

No, sikäli se pelko ei ollut aiheeton.

Eilen oli vihdoin ja viimein sterkka-aika. Käytiin Partolan Animagissa, jossa on mulle tuttu eläinlääkäri töissä ja henkilökunta on kyllä ihan huippua! Sanoin juuri ennen toimenpidettä, että kun pelottaa se kohtutulehduksen riski, vaikka harvemmin vissiin kissalla sitä tulee, ellei se ole ollut tiineenä tai sitä ole yritetty astua.

Kuinka väärässä voin olla?

Toimenpiteessä meni 1 tunnin 20 minuutin sijasta yli kaksi tuntia. Kohtu oli paisunut ja verestävä, ja eläinlääkäri sanoi että onneksi aika oli tällä viikolla – ensi viikolla meillä olisi ollut jo ihan kunnon kohtutulehdus käsissämme. Kohtua poistettiin niin paljon, kun vain mahdollista – pieni osa jouduttiin jättämään, kun se oli kiinnittynyt virtsarakkoon. Irti leikatuista osista kuva linkin takana (huom, sisäelimiä). Täältä löytyy kuva, miltä normaalin kissan kohdun tulisi näyttää sterilaation aikaan (huom, sisäelimiä). Muistutuksena, Kirppuahan ei ole ikinä siis yritetty astuttaa, eikä sillä ole ollut ikinä pentuja.

Lisäksi toisesta munatorvesta löytyi pienen peukalonpään kokoinen kysta (näkyy kuvassa). Pohdittiin lääkärin kanssa, että olisikohan kissa edes ikinä tiinehtynyt.

Nyt neidon tila on hyvä, vaikka eilen illalla oltiinkin ihan humalaisia ja läheisyydenkipeitä. Hirmuinen syyllisyys painaa tätä kissamammaa, miksei viety jo aiemmin? Onneksi kuitenkin nyt, ennen kuin oltaisiin jouduttu päivystykseen kohtutulehduksen vuoksi.

Kirpustinta ärsyttää paita, mikä sille askarreltiin ison leikkaushaavan vuoksi. Eilen prinsessa oli jo niin paljon oma itsensä, että paitaa päällelaittaessa meinasi puraista, ja ärisi tuttuun rakkaaseen tapaansa tyhmille palvelijoille <3

Leikkauttakaa nyt hyvät ihmiset ne kissat ajoissa! Älkää pitkittäkö turhaan, vaikka leikkautus tuntuisi turhalta. Kohtutulehdusta ei aina huomaa ajoissa, koska siinä oireet ovat erittäin kirjavat. Leikkautus tarpeeksi aikaisin on kissan parhaaksi.

Elämä on pienen kissan näkökulmasta tyhmää. Aamuin antibiootit, illalla kipulääke ja vielä joku tyhmä takki kaupan päälle…

0
Tags:

2 comments

  1. Huhhuh, hyvä että leikkausaika oli nyt! Aika pahasti on kyllä ollut kohtu turvoksissa. Pikaiset paranemiset potilaalle!

  2. Niimpä! Kerrankin vältetiin katastrofi.. !
    Pikku potilas on hyvin reipas ja energinen, ja nälkä on kuin hevosella, mikä lämmittää tietenkin mun sydäntäni 😉 Ruokahan ei neidille ole sen koko elämän aikana oikein kelvannut.

Vastaa käyttäjälle Milla Ahola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.