Kissojen terveyshuolto

Mörkö nimeltä FIP

Kaikki tämän postauksen tiedot ovat kaivettu eläinlääkäreiltä, tutkimuksista ja netin syövereistä. Älä niele niitä purematta: FIP:istä on erilaisia mielipiteitä johtuen tutkimustiedon puutteesta. En ole eläinlääkäri, enkä myöskään tutkija. Pidetään myös kommenttiboksi siistinä, kiitos. 

FIP on varmaankin jokaiselle vähänkin keskustelupalstoja selaavalle kissaihmiselle tuttu lyhenne. Se on mörkö, mitä kukaan kissanomistaja ei halua kotiinsa vierailulle.

Sattuneesta syystä FIP on myös eläinsuojelun saralla pelätty mörkö. Stressi altistaa kissan erilaisille sairauksille, mistä FIP on yksi pelätyimmistä.

Ja puhutaas vähän, miksi.

Corona?

Coronavirus (FCoV) on suhteellisen yleinen virus kissoilla. Se on herkästi ulosteista tarttuva. Siitä on löydetty kaksi eri muotoa: endeeminen coronavirus FECV on yleisempi (noin 75 % tartunnoista) ja aiheuttaa useimmilla lievää, ohimenevää ripulia. Se on varsin yleinen varsinkin kissaloissa ja löytöeläintaloissa – oikeastaan missä vain, missä kissoja on pienemmällä reviirillä paljon. Virus tarttuu kissan ulosteista ja kissa voi jäädä myös oireettomaksi kantajaksi virukselle.

Viruksen toinen muoto on huomattavasti harvinaisempi, ja muuntautuu endeemisestä muodosta (FECV -> FIPV). Se on myös ongelmallisempi, sillä se pystyy toistaiseksi tuntemattomien tekijöiden johdosta aiheuttamaan pelätyn taudin nimeltä FIP.

FIPV

Toistaiseksi tutkimustietoa on vähän ja se on ristiriitaista. Tällä hetkellä yleinen konsensus lääkäreiden ja tutkijoiden kesken on se, ettei FIP itsessään tartu. Myös FIPV-viruksen tarttumista epäillään edelleen, mutta yleensä ottaen eläinlääkärit eivät suosittele varotoimenpiteitä viruksen tarttumisen ehkäisemiseksi, mikäli kissa sairastuu tai kuolee FIP:iin. Minä olen kuitenkin asiasta eri mieltä.

Mistä virus sitten tulee? Tällä hetkellä jokaisen FIP-tartunnan syynä pidetään uniikkia FECV->FIPV-muuntautumista. Tämän teorian mukaisesti FIPV ei tartu/tarttuu huonosti, mutta jokainen kissa, jolla on harmiton coronavirus (FECV) on potentiaalinen viruksen saava. Coronavirus on erittäin yleinen myös suomalaisissa kissoissa, ja siltä suojautuminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Mikä tahansa kissa voi olla kantaja, oli kyseessä sitten rotukissa, ikänsä sisäkissana elänyt tai vaikka puolivilli maatiaiskissa.

Ristiriitaisen tutkimuksista tekee kuitenkin se, että useammassa tutkimuksessa on löydetty myös viraaleja FIPV-kantoja. Tämä tarkoittaa sitä, että näissä tutkimuksissa on huomattu viruksen tarttuvan tutkimuspopulaation sisällä. Valitettavasti siis tutkimukset eivät pysty poissulkemaan sitä, etteikö virus tarttuisi. Esimerkiksi eläinlääkäri Suvi Pohjola-Steenroos on kirjoittanut Animagille artikkelin aiheesta, jossa mainitaan, että FIPV-infektioitunut kissa erittää muuntunutta virusta kaikissa eritteissään. Tämä tekee asiasta vaikean tulkita.

Feline infectious perditis eli tarttuva vatsakalvontulehdus

Ihan jokainen FIPV-tartunnan saanut kissa ei sairastu FIP:iin. FIP iskee varsinkin niihin kissoihin, joiden immuunipuolustuskyky on jollain tavalla vaarantunut: esimerkiksi FIV- ja FeLV-sairastavat kissat ovat FIP:in riskiryhmää. Yleisintä FIP on kuitenkin alle vuoden ikäisillä kissoilla. Yli 10-vuotiailla myös riski lisääntyy.

Puhjennut FIP on tappava, eikä siihen ole parannuskeinoa. Joillakin kissoilla tauti ei pääse puhkeamaan vaan kissan immuunipuolustusjärjestelmä saa sen nitistettyä. Kissat saattavat kehittää virusta vastaan myös immuniteetin ja immuniteetti on periytyvää.

Sairaudesta on kahta eri muotoa: kuiva ja märkä FIP. Märkä FIP on erittäin nopeasti puhkeava tauti, joka aiheuttaa nopean kunnon romahtamisen, ruokahalun vähenemisen ja nesteen kertymisen elimistöön. Usein kissa menehtyy muutamassa päivässä hoidosta huolimatta. Tauti iskee usein äkkiarvaamatta. Koska kunnollista verikoetta FIP:iin ei ole vielä kehitetty, lopullinen diagnoosi tehdään usein koepalan avulla tai ruumiinavauksessa.

Kuivassa muodossa diagnoosi on huomattavasti hankalampi tehdä. Kuivaan FIP:iin liittyy hyvin kirjava joukko oireita. Ensimmäisiä oireita ovat kissan laihtuminen ja ruokahalun katoaminen, mutta tauti saattaa kestää kuukausia, ennen kuin kissa viedään eläinlääkärille. Muita oireita ovat muun muassa uveiitti eli silmän värikalvon tulehdus, suolen pinnan paksuuntumat ja vauriot sisäelimien kudoksissa. Kuivan FIP:in diagnoosi tehdään usein vasta ruumiinavauksessa.

FIP:iin on saatavilla USA:ssa rokote, mutta sitä ei yleensä suositella käytettäväksi. Sen tehosta FIP:iä vastaan ei ole paljon näyttöä.

Kissani sairastaa/kuoli FIP:iin, mitä nyt?

Vaikka FIPV saattaa olla tarttuva, se vastaa myös hyvin desinfiointiaineisiin. Kissan kuoleman jälkeen ennen uuden kissan hankkimista pinnat tulisi pestä desinfiointiaineella ja tekstiilit pestä vähintään 60 asteessa/desinfioida/saunottaa. FIPV elää pinnoilla viraalina joidenkin lähteiden mukaan noin 3-6 viikkoa, joidenkin lähteiden mukaan noin vuoden.

Mikäli kissalla oli kaverina toinen kissa, suosittelen lämpimästi valitsemaan sen kaveriksi sellaisen kissan, jolla on jo mahdollinen FIPV-tartunta (eli on ollut FIP-kissan kaverina). Huomattavaa myös on, että liiallinen stressi ja muutokset kissan elämässä saattavat altistaa sen FIP-taudin puhkeamiselle.

Miten ehkäisen FIP:iä?

On huomattu, että kissojen määrällä on lähes suora korrelaatio myös viruksen muuntumiseen. Hyvä laatikkohygienia, säännöllinen siivoaminen sekä kissojen määrän hallinnassapito ehkäisevät FECV->FIPV -muuntumista ja myös FIPV->FIP puhkeamista.

Rokotusohjelma tulisi suunnitella eläinlääkärin kanssa jokaiselle kissalle yksilöllisesti ja välttää liikaa rokottamista, sekä myös liian vähää rokottamista.

Coronavirustestaus ei näyttele isoa osaa FIP:n ehkäisemisessä: coronavirusta on suurimmalla osalla Suomen kissakannasta, jolloin sen välttely on hyvin haastavaa tai jopa mahdotonta. Coronaviruksen testaamalla ei myöskään saada selville, kumpaa muotoa (FECV vai FIPV) kissa mahdollisesti sairastaa/kantaa. Käytännössä siis sen testaaminen ei hyödytä ketään FIP:n välttelyssä tai diagnosoinnissa. Kissoja ei myöskään rokoteta coronavirusta vastaan.

Tutkimustietoa kyseisestä viruksesta, ja sen aiheuttamasta taudista on huomattavan vähän. Siksi onkin tärkeää huomoida, että FIPV-viruksesta ja FIP:istä liikkuu paljon erilaista tietoa myös eläinlääkäreiden parissa. Osa eläinlääkäreistä on sitä mieltä, ettei FIPV tartu, osa on sitä mieltä, että kyseessä on luonnon epäonninen lotto, osa ajattelee taudin hyvin tarttuvana.

On vaikea suodattaa informaatiota ja miettiä, mikä on aitoa ja oikeaa. Voi olla, että suosittelemani varotoimenpiteet (eristys ja desinfiointi) ovat täysin turhia, tai sitten ne ovat välttämättömiä. Sen tiedän, että FIP on yksi merkittävimpiä kuolinsyitä Suomessa kissoilla, joskin hyvin pieni osa niistä lähetetään avattavaksi. Myös virheellisiä FIP-diagnooseja tehdään varmasti paljon, koska FIP diagnosoidaan usein hyvin huolimattomasti vaikka oireilu johtuisi jostain muusta. Toisaalta FIP on myös usein se, mitä jää jäljelle, kun kaikki muu on poissuljettu.

Tietoa ja tiedotusta kyseisestä sairaudesta kuitenkin tarvitaan, ja paljon. Tällä hetkellä tutkimusta FIP:in hoitokeinoista tehdään Yhdysvalloissa. Tulokset eivät ole vielä lupaavia.

Lähteitä:
Idexxx Diagnostic update (FIPV-testi, uusi 4/2015)
Vetlab
An update on feline infectious peritonitis: Virology and immunopathogenesis (Pedersen, Niels C.)
An update on feline infectious peritonitis: Diagnostics and therapeutics (Pedersen, Niels C.)
Spike Protein Fusion Peptide and Feline Coronavirus Virulence

Tämä kirjoitus oli erittäin vaikea tehdä ja olen lykännyt sitä monta kuukautta.
Rakkaan Tuhinan muistolle.  Ihmeitä ei riittänyt tarpeeksi. 

0
Tags:

8 comments

  1. Nyt järkytyin, Tuhina on siis menehtynyt ja FIP:iin? Voi toista rakasta, itkuhan tässä tuli. Onneksi se sai elää teillä lyhyen elämänsä hyvässä hoidossa ja rakkauden ympäröimänä ♥
    FIP on todellakin mörkö, sieltä pahimmasta päästä. Meillä on ollut aikoinaan sama pelko ja tietoa oli niin vaikea löytää. Siksi on hyvä, että teit tämän jutun. On aina parempi, että on jotain tarttumapintaa pelon keskellä. meidän tarina sai onnellisen lopun, toisin kuin Tuhinan tarina ♥

  2. Jep, Tuhinan uudessa kodissa jouduttiin tekemään vaikea päätös toukokuussa, joka tosin oli kissan kannalta juuri se oikea. Vaikka elämä oli lyhyt, oli se rakkautta täynnä niin meillä kuin uudessa kodissa, joka oli Tuhinalle juuri oikea. Molemmat, meidän perhe ja omistajan perhe toki jäädään pientä tyttöä kaipaamaan 🙁

    FIP on hirvittävä sairaus, enkä toivo myöskään sitä kenellekään kylään. Onneksi tapaukset ovat verrattaen harvinaisia!

  3. Ihanaa, että Tuhina ehti elää omassakin kodissa omienkin ihmisten kanssa ♥

  4. Voi ei miten kurjaa! Kirjoitus oli kuitenkin todella hyvä ja tärkeä. Lueskelin tuota Pedersenin tutkimusta FIPin virologiasta ja siinä todettiin että leviämistapauksia on hyvin vähän. Siihen, että FIP yleistyy kissamäärän kasvaessa, saattaa olla selityksenä se, että suuri kissamäärä aiheuttaa stressiä, jonka takia immuunipuolustuksen toiminta heikkenee eikä kissan keho sitten kykene tuhoamaan kaikkia mutatoituneita viruksia.

  5. Oli kyse tästä, tai jostain muusta, varotoimenpiteet eivät ainakaan tee hallaa. Kuten sanoin, en ole tutkija tai eläinlääkäri, ja varmaankin yksi ainoita ihmisiä jotka pitävät FIPv:tä tarttuvana. Näen kuitenkin jonkinlaisen vastuun tässä aina pystyä estämään mahdollinen tarttuva tauti, ja niin kauan kuin ei pystytä pitävästi todistamaan tarttumattomuutta, suosittelen itse ennemmin turhia desinfiointeja ja varotoimenpiteitä.

  6. Meillähän siis ratkaisin tämän suuren kissamäärän ongelman nyt sillä, että meille otetaan vain lyhytaikaisia sijoituksia ja ne ovat jatkuvasti eristyksissä. Näin corona/muuntunut corona ei pääse leviämään eristyshuoneisiin ja hoitolaisten aiheuttama stressi/hoitolaisten kokema stressi on minimissään. Ainoat pitkäaikaiset meillä on enää coronalle/muuntuneelle coronalle altistuneet Tiuhti ja Viuhti, jotka joko eivät lähde meiltä enää (alkaa tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta jo itsellekin – miten mä voin enää heitä mihinkään uuteen kotiin laittaa?) tai lähtevät sellaisten kissojen kaveriksi, joilla altistuminen on ollut jo todennäköistä/eivät lähde kuin ainoiksi.

    Onneksi isompaan asuntoon muuttaminen tuli ajankohtaiseksi muutenkin kesällä, ja eristystilat ovat nyt paria päivää pidempään eristämiseen sopivat. En tosin tätä ajatellut kun tähän asuntoon oltiin muuttamassa… mutta no, asiat tuppaa järjestymään. :/

  7. Tämä juttu on jo vanha mutta täytyy kommentoida tuota kohtaa, jossa sanot että FIP on yksi suomalaisten kissojen merkittävimmistä kuolinsyistä. En voi olla tästä millään tapaa samaa mieltä vaikka lähestymistapoja on toki monta. Suomalaisten kissojen yleisimpiä kuolinsyitä ovat onnettomuudet ja syöpäsairaudet. Kuten tuolla itsekin kirjoitat, FIP:iin sairastuu ehkä 1/5000 kissasta.

    Terveisin FIP-kisun menettänyt tutkija

    1. Riksu

      Moikka! Totta turiset. Olen ehkä ilmaissut itseäni siinä huonosti — tarkoituksenani oli sanoa, että se on Eviraan lähtettyjen kissojen merkittävin kuolinsyy (Eviran ruumiinavaukset). Tämä tieto oli peräisin täältä: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/kissat/ Harvemminhan esim. onnettomuuden tai syövän perusteella lopetettuja/kuolleita kissoja avaukseen lähtetään, eli sinänsä tilasto ei kerro kaikkea.

      Edit: Tieto löytyy vuodelta 2014 myös tällaisesta Eviran julkaisusta: https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elaimet/eviran_julkaisuja_3_2014-elaintaudit-suomessa-2013.pdf mistä sen alunperin olen bongannut. Näemmä linkitetty sivu on jatkuvasti päivittyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *