Kissa on erittäin sisäsiisti eläin, eikä tee huti vain inhottavuuttaan. Kissa ei myöskään kosta pissaamalla. Hutipissailun syyn selvitykseen tarvitsee aina vähän salapoliisitaitoja.
Vastaa siis näihin mielessäsi:
- Mihin kissa pissaa huti?
- Onko kyseessä pehmeä paikka? Pehmeälle hakeutuminen viittaa kipuiluun.
- Onko kyseessä kova paikka? Kovalle paikalle virtsaaminen usein on merkkailua tai tottumusta. Selvitä syy, miksi kyseinen paikka on kissalle tärkeä. Haisevatko siinä muut, vieraat kissat (tai vaikka rappukäytävän oudot hajut)? Onko paikassa ollut joskus laatikko? Onko siihen joku virtsannut aiemmin? Merkkaaminen voi johtua myös kollin tai naaraan leikkaamattomuuteen, naaraalla varsinkin kiiman aikaan, kolleilla kun ne haistavat naaraita.
- Onko kuivike kissan mielestä oikeanlaista?
- Kissa oppii käyttämäänsä kuivikkeeseen jo noin alle 10-viikkoisena. Tämän jälkeiset muutokset tulee esitellä kissalle hitaasti ja rauhassa, että se voi käsitellä muutoksen. Äkillinen muutos hiekasta pellettiin on joillekin kissoille ok, toisille maailmanloppu. Muista hidas muutos, varsinkin jos kissasi on stressiherkkä.
- Jos käytät kristallihiekkaa, mieti kahdesti. Kristallihiekka käy joillekin kissoille ja on omistajalleen ihan okei: jotkut inhoavat sen terävää, muovimaista rakennetta syvästi ja voivat jopa pantata vessassa käyntiä. Pissan panttaaminen voi johtaa terveysongelmiin, mm. virtsatulehdukseen tai -kiteisiin, pahimmassa tapauksessa virtsakiviin sekä virtsaumpeen. Vaikka kissa olisikin aiemmin käynyt kristallihiekalla sinun silmääsi normaalisti, testaa silti toinen kuivike (esim. mikrohiekka).
- Onko laatikossa jotain vikaa?
- Kissa on herkkä vaihtamaan vessapaikkaansa, mikäli vanhaan tulee pieniäkin muutoksia.
- Myös negatiivinen asia, jonka kissa voi yhdistää laatikkoon, voi aiheuttaa muutoksia vessakäytöksessä.
- Kun kissa on laatikolla, saako se asioida rauhassa? Eihän sitä häiritse perheen muut kissat, ihmiset, koira, lapset tai vaikkapa pesukone?
- Onko laatikon paikka vaihtunut? Moni kissa on tapauskollinen, eikä suostu käymään uudessa paikassa kuin pitkällä siirtymäajalla.
- Ovatko laumasuhteet kunnossa? Pelkääkö kissa jotain?
- Ihmisen tekemä lauma on kissalle lähes aina keinotekoinen. Ihminen ei myöskään välttämättä aina osaa lukea kissaa oikein. Nämä kannattaa pitää mielessä.
- Karttavatko kissat toisiaan? Tämä voi kieliä siitä, että kissat eivät itseasissa ole yhtä laumaa, vaan kahta eri laumaa, joille samalla reviirillä eläminen on vain toistensa sietämistä. Tällöin vessapaikat voivat olla yksi ongelman ilmentymiskohteista: esimerkiksi toinen kissa voi pelätä mennä laatikolle, kun siellä haisee toinen kissa voimakkaasti. Kokeile lisätä laatikkojen määrää (ja pistä ne kahteen eri sijaintiin, ei vierekkäin).
- Päästääkö toinen toista kissaa laatikolle? Reviiriongelmat voivat joskus eskaloitua jopa laatikkojen ”omistamiseen”. Ongelman lähde tulisi selvittää, ja lisätä laatikkoja.
- Pelkääkö kissa toista/muita kissoja, koiria tai vaikka lapsia? Pelko voi ilmentyä hutipissailuna, kun kissa yrittää tehdä ympäristöstään omanhajuisen (ja sitä kautta itselleen turvallisen). Jos kissa viihtyy vain yhdessä paikkaa eikä halua enää kontaktia perheenjäseniin, usein pelko on yksi vaihtoehto.
- Paljonko kissa pissaa? Kuinka usein kissa pissaa huti?
- Pienten määrien usein pissaaminen viittaa virtsatulehdukseen. Se on erittäin kivulias tila kissalle, joten jos pissaa tulee normaalia enemmän (riippuen kissasta se käy laatikolla 3-6 kertaan päivässä), käy lääkärissä kissan kera.
- Isojen määrien harvoin pissaaminen viittaa virtsakiteisiin. Se ovat myös erittäin kivulias tila kissalle, ja kollikissalle kiteet->kivet muodostua hengenvaarallisiksi.
- Laatikon eteen pissaaminen, laatikon yhteyteen pissaaminen, pehmeälle pissaaminen ja maukuminen pissatessa/ennen pissaamista viittaavat kaikki kipuihin. Suosittelen lääkärikäyntiä pikimiten (samana, tai seuraavana päivänä).
- Virtsakiteiden riskiryhmää ovat vilja-/kasvipitoista ruokaa syöneet kissat ja vanhemmat, yli 5-vuotiaat kissat sekä kaiken ikäiset ylipainoiset kissat. Kiteet voivat kehittyä hitaasti myös virtsakiviksi, jotka usein joudutaan leikkaamaan. Mitä pikemmin pääset lääkäriin, sitä parempi. Ikään tai riskitekijöihin ei kannata kuitenkaan tuijotella liikaa: meidän alle vuotias, sopivan painoinen tyttökissa sairastui virtsakiteisiin syödessään BARF-ruokia. Joskus ongelmat ovat perinnöllisiä.
- Virtsatulehdus voi tulla minkä ikäisille kissoille tahansa.
- Hutipissailu voi myös viitata munuaisongelmiin varsinkin vanhemmilla kissoilla.
Lue lisää: Idiopaattinen kystiitti ei ole vika korvien välissä, Omistaja — vaadi hoitosuunnitelma