Kuurin ajan kissa oli oma itsensä, tietenkin, mutta muutoksen pirteämpään huomasi ihan selkeästi: aamuisin kissa tuli jalkoihin pyörimään, alkoi kehrätä jo katseesta ja näykkii jälleen tavalliseen tapaansa käsiä kehräilleessään. Ja ne iltarallit.. nykyään illalla saamme nauttia kissaviihteestä, aka pörhistelystä ja juoksentelusta 😉 Neffi taantui ihan selkeästi pentutasolle. Aiemmin se kyllä leikki muiden kissojen kanssa ja varsinkin leluilla, mutta nyt siinä tuntuu olevan pattereita paljon enemmän pörrätä ympäri huushollia ja kiipeilypuita.
Sohvalle ei Neffiä olla vieläkään päästetty. Kun laatikko oli taannoin liian likainen neidolle, se kävi kyykkimässä lattialle jätetylle paidalle (vahinkoa ei kuitenkaan sattunut). Pari päivää sitten hän joko yritti tulla jalkoihini katsomaan telkkaria sohvalle tai yritti pissata siihen. Vahinkoa ei tällöinkään sattunut, mutta jälleen laatikko kaipasi putsaamista. Toivon, että päivittäinen putsaaminen nyt auttaisi tähän eikä kyseessä ole se, että tulehdus olisi uusinut.
Nyt jatketaan jälleen Cystaidien kanssa ja pidetään sormia ristissä, ettei tulehdus uusi. Jos sitä jouluksi saisi ottaa jo tavaroita sohvalta pois. 😀
Moi! Onpa harmi, että on tulehdus päällä. Toisaalta itselleni aikoinaan tuntui pissakissaa hoidettaessa jotenkin helpommalle tuo pelkkä tulehduksen hoito, kuin se, että joutuisi kiteitä torjumaan. Tiedä sitten, ikäviä juttuja toki molemmat. Tuntuikohan se vain siksi helpommalle, että tulehduksen saisi lääkkeillä pois, kun taas kiteet saa aikaan isomman remontin ruokavaliossa… :/
Kiva kun vastasit edellisen postauksen kommenttiini. Meillä on näköjään päästy helpommalla pissavaivojen hoidossa, kun apu on kuitenkin löytynyt esim. ruokavaliosta. (Viitaten tuohon mainitsemaasi rakenteelliseen vikaan). Paras apu pitkässä juoksussa lienee virtsan vaihtuvuuden lisääminen, eli täten laimeneminen ja rakon huuhtoutuminen bakteereista? Ihmisen kohdalla kun on tällaisesta kokemusta, niin karpalo, c-vitamiini ja runsas veden juominen ovat parhaiten auttaneet katkaisemaan tulehduskierteen. Ymmärrän toki, ettei ehkä ihmisen hoitotavat sellaisenaan sovi kissalle, mutta jos niitä voisi jotenkin soveltaa. 🙂 Kissa on kyllä hankala saada juomaan…
Ymmärsinköhän oikein tässä postauksessa tuon potan siivoukseen liittyvän lauseen, että et puhdista pottaa joka päivä? Siis kerää jätöksiä pois? Vai tarkoititko, että potta pitäisi ihan pestä ja vaihtaa hiekat joka päivä?
Toivottavasti Cystaidista alkaisi olemaan apua ja pikkuinen saisi terveytensä balanssiin. 🙂 Oletko kokeillut muuten Feliwayta? Sairastaminen luo stressiä kissalle, joten tuo voisi olla ehkä jonkinlaisena tukihoitona vaikkei varsinaista ongelmaa poistakaan.
Nouuuu kirjoitin tähän ihan hiton pitkän kommentin ja sitten sain sen poistettua! Äh. 😀
On ihanaa, että jaksat kommentoida! Mun mielestä ehkä tääkin on vielä helppoa, kiteitä kun voi torjua tuolla liuotus-/ylläpitoruoalla, mikä meillä nyt on ainut ruokavalio joka pitää ne pois. Vaikeaksi menisi, jos tulehdukset oikeasti johtuisi stressistä – sitten pitäisi alkaa pohtia kuitenkin, mikä on se stressin lähde (jos sitä edes löytyy) ja miten torjua tätä ongelmaa. Lisäksi oman haasteensa toisi tuo tilapäiskotina toimiminen, eli jokainen vaihtuvuus laumaan kuitenkin aiheuttaisi kissalle pissastressin ja idiopaattisen kystiitin. Tuota olen jotenkin aina pelännyt takaraivossa, mutta tähän asti sieltä on onneksi aina löytynyt ihan bakteeritulehdus/kiteitä, kun pissaongelmia on. Nyt kun vain keksisi sen "estolääkityksen", millä saisi tulehdukset pidettyä minimissä tai kokonaan poissa, niin helpottaisi kyllä todella paljon.
Juuri eilen juttelin äidin kanssa puhelimitse tilanteesta. On niin ihanaa nähdä Neffi sellaisena kehräävänä rakkauspallerona, varsinkin aamulla kun lähtee töihin. Tietää, että kissa on terve. Ei se varsinaisesti apaattisen surkea ole kipeänäkään, mutta selkeä ero siinä näkyy. Ja on niin ihanaa nähdä, että sen on hyvä olla.
Meillä oli vielä elokuuhun asti juomalähde, joka selkeästi kävi Neffille juomisen lisäämisessä. Kaikeksi harmiksi se kuitenkin hajosi pohjasta niin, ettei sitä enää voi käyttää, ja uutta ei ole tullut nyt hankittua. Nyt ollaan pyritty sitten lisäämään janontarvetta ihan perinteisin keinoin, eli juomakuppeja löytyy useammalta paikalta huushollista. En kuitenkaan itse ole hirvittävästi huomannut, että Neffi kävisi nyt enää juomassa: toisaalta pari viikkoa sitten pH oli vielä ihanteellinen 6.5, eli tuskin tällä hetkellä juomalähteen puuttumisesta on ainakaan vielä kiteitä aiheutunut. Pitää tarkkailla tilannetta pidemmällä juoksulla.
Joskus sain vinkin, että kannattaisi pakastaa lihalientä tms. ja pitää jääpaloja sitten juomakupissa niin, että se houkuttelisi kissaa juomaan. En tiedä toimiiko, meillä ei ole vielä kokeiltu. C-vitamiinia löytyy kaapista, mutta se on niin kirpeää ettei Neffi suostu sitä hevillä syömään ruiskullakaan! Jos sitä ruokaan yrittää sekoittaa, ei mene alas. Vähän pattitilanteessa ollaan, pitäisi löytää jokin ruoka joka peittää vitamiinin kirpeyden, että saisi sitä päivittäin annettua kuitenkin. Eläinlääkärin kanssa tätä silloin pohdittiin, ja kyllä, jopa karpalomehua mulla on kaapissa (sokeritonta), pahan päivän varalle. 😀
Meillä on kaksi laatikkoa, sellainen helkkarin iso ja sitten nk. normikokoinen. Niitä putsataan aina kun tarve on, eli putsausväli on välillä se alle vuorokausi, välillä kaksi päivää, vähän riippuen kuinka kissat käyttävät mitäkin pottaa. Kokeiltiin joskus päivittäin putsaamista, mutta se tuntuu vähän turhalta, kun eivät käytä pottiaan tasaisesti, joten nykyään tehdään sitä aina kun on vain tarve. Kokonaan vaihdetaan hiekat 1-1,5kk vaihtovälillä niin, että silloin sitten puhdistetaan laatikkokin kloritella. Useampi laatikko meillä oli joskus käytössä (parhaimmassa tapauksessa niitä taisi olla kuusi…), mutta käytännössä se ei toiminut niin hyvin kuin piti: koko asunto muistutti tietenkin Saharaa plus pari laatikkoa jäi aina kokonaan käyttämättä. Nyt systeemi on kahdella laatikolla toiminut hyvin, kunhan vaan ollaan itse miehen kanssa tarkkoja tuosta putsaamisesta.
Feliway on yleensä käytössä aina, kun meille tulee uusia kissoja. Toimitaan siis tosiaan tilapäiskotina, mikä meinaa sitä että välillä laumassa kisut vaihtuu. No, nyt vaihtuvuus ei ole ollut enää pitkään aikaan kovin tiheää, kun nykyiset asukit tulivat meille yli vuosi sitten.. Ja ovat meillä siihen asti, että oma koti löytyy 🙂 En ole Neffissä niinkään huomannut eroa pissajutuissa onko Feliway käytössä vai ei, mutta aremmille tulokkaille tuo vaikuttaa kyllä aina positiivisesti. Kokeiltiin sitä silloin myös itselle, kun oli taukoa tpkotitoiminnasta juurikin tämän virtsatieongelman vuoksi, mutta ei se auttanut Neffillä, harmi kyllä :/
Huh, olipa mukava löytö tämä blogi! Meidän Urpo on aina ollut vähän pissavammainen. Aiemmin vahinkoja on sattunut vain äärimmäisen satunnaisesti, kerran kahdesti kuussa. Nyt viime viikkoina lorottelu on ollut jokapäivästä. Lääkäriaika on nyt varattu ja näytettä yritetään metsästää. Jään seuraamaan.
Mites lääkärissä kävi? Olen unohtanut koko kommenttiin vastata. Toivottavasti teilläkin syy on jokin lääketieteellinen ja helposti hoidettava 🙂