Ajattelin tänäänKissojen keittiöpsykologiaaPopulaatiokissat

Kissan kesyttäminen on yhteisen kielen opiskelua

Villiintyneet ja populaatiokissat ovat erityisesti sydäntäni lähellä, kuten varmasti moni blogia seurannut tietää. Alkuun mietin, onko tässä mitään järkeä ja myöhemmin eksyin kesyyntymisestä koulutusaiheisiin.

Vuosien varrella olen tutustunut ihan huikeisiin kissapersooniin, joista kaksi jäikin meille omaan kotiinsa. Minulle on ihmetelty kissankuiskaustaitojani ja väitetty, että villiintynyt kissa ainoastaan oppii sietämään ihmistä, ja että muutos kesyksi kissaksi on täysin mahdotonta. Haluankin omalta osaltani nyt avata kesyyntymistä ja ehkä saada jonkun innostumaan; kissan kesyttäminen on taito, joka on mahdollista oppia.


Kesyyntyminen on ihan omanlaisensa prosessi jokaisella eläimellä. On kiehtovaa seurata ja olla edesauttamassa sitä, sillä ei ole kahta samanlaista kissaa, eikä kahta samanlaista luonnetta. Tiettyjä mahdollisia temperamentteja ja kaavoja pystyn kuitenkin tunnistamaan eri kissoissa — ne voivat auttaa mm. lähestymistavan valinnassa; ethän sinäkään ostaisi välttämättä samanlaiselta myyjältä, kuin joku toinen ihminen.

Mutta palataampa ihan alkujuurille. Miten kissa alunperin kesytettiin?

Ihmiset alkoivat viljellä ruokaa noin 10 000–8000 eaa Lähi-Idässä hedelmällisen puolikuun alueella. Viljan ja muiden ruoka-aineiden säilyttäminen keskitetyissä paikoissa houkutteli paikalle myös erilaisia jyrsijöitä. Luonnollisesti, jyrsijöiden vanavedessä saapuivat myös niiden saalistajat, eli kissa (tällöin vielä afrikanvillikissa felix lybica).

Ihmiset todennäköisesti huomasivat kissan hyödyllisyyden nopeasti; onhan kissa hyvin tehokas ja hiljainen metsästäjä. Alunperin todennäköisesti kissa sai olla omissa oloissaan ja tottua ihmisen läsnäoloon. Jossain vaiheessa kissa kasvatti arvostustaan ja alkoi nauttia ihmisen seurasta, domestikoitui — afrikanvillikissasta jalostui nykyinen kesykissa eli felis catus.

The goals accomplished with training #wildflorida #crocsquad

The training is done to give the best care possible to the…

Posted by Andrew Biddle on Saturday, 27 April 2019

Videossa näytetään, kuinka hoitotoimenpiteet onnistuvat villieläintenkin kanssa koulutuksen avulla.

Kissa levisi hitaasti koko maailmaan muun muassa kauppa- ja laivareittien myötävaikutuksella. Kissan ja ihmisen symbioosia tuki kissan luonnollinen saalistusvietti ihmiselle jopa vaarallisia pienjyrsijöitä kohtaan (esim. rotta). Valitettavasti kuitenkin musta väritys johti kissojen massamurhaan keskiajalla, kun mustat kissat yhdistettiin pakanallisuuteen ja noituuteen.

Käytökseltään nykyinen kotikissa felis catus on hyvin samankaltainen kuin muut kissaeläimet. Pahvilaatikot kiehtovat niin leijonia kuin sohvatiikereitäkin sekä laumakäytös on hyvin samanlaista: kissa nauttii perhelaumaelämästä, jossa se voi hoivata pentujaan.

Valitettavasti kuitenkin kissan luonnollisen tehokas lisääntymistahti ihmisen myötävaikuttaessa aiheuttaa tämänhetkisen kissakriisin. Kissa on levinnyt ihmisen vuoksi alueille, missä sillä ei ole mahdollisuutta menestyä, ja ihmisen vaikutuksesta resursseja populaation ruokkimiseen on enemmän kuin luonnollisesti olisi. Loputon lisääntymiskierre huonoissa olosuhteissa on taattu, vaikka osa pennuista kuoleekin esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi.

Naps: ja niin loukussa on kissa

Loukussa sihisee varoittavasti pieni musta kissa. Se tekee valehyökkäyksiä ja poksahtelee, kun loukkua nostetaan, ja aloittaa sitten murinan säestämän murtautumisyrityksen. 

Ymmärrän täysin, miksi ihmiset eivät näe tässä kissassa potentiaalia. Monen ideaali kissa on varmasti sylissä kehräävä silkkiturkki tai jaloissa kiehnäävä naukuja. Ihminen, kuten muutkin eläimet, pelkää sitä mitä ei ymmärrä; ja villiintynyt, ihmisen näkökulmasta syyttä aggressiivinen kissa on pelottava.

Katsotaan tilannetta kuitenkin kissan näkökulmasta. Se on elänyt ehkä lyhyen, kovan elämänsä ulkoilmassa. Kun se on eksynyt väärään pihaan, se on saanut vesipyssystä tai jopa haulikosta. On yhä yleistä, että kissoja ajetaan tontilta pois kivittämällä niitä. Kun kävin ala-astetta, luokkatoveri rehenteli säikytelevänsä pihan poikki eksyviä kissoja ilmakiväärillä.

Jokainen päivä on selviytymistä, ellei jostain pihasta löydy buffet-ateriaa tai jokin talli tai navetta kiehdo jyrsijöitä isoissakin määrissä. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti pahan lähde. Kun loukussa tuoksuu hyvä ruoka, vatsassa kurniva nälkä ajaa kissan sinne — ja sitten loukku napsahtaa hännän takana. Sitten ne valtavat käpälät lähestyvät…

Miten itse reagoisit?

On täysin normaalia, että kissa puolustautuu. Oli se kesy tai villiintynyt, tilanne on pelottava ja kissan mielestä jopa henkeä uhkaava. Lääppijästä yritetään päästä kaikin keinoin eroon: varoittamalla murinalla, sähinällä ja valehyökkäyksillä, koska kissa ei pääse karkuun. Mutta tämä kaikki on täysin luonnollista käytöstä eikä kerro kissasta mitään muuta, kuin että se reagoi pelottavaan tilanteeseen. Alta löytyy eläin, joka ei ymmärrä puhumaasi kieltä.

Kesyttäminen on yhteisen kielen löytämistä ja oppimista puolin ja toisin. Ja siksi se on niin palkitsevaa. Se on mahdollista, koska kotikissa on ollut niin pitkään ihmisen kanssa ja jalostunut lukemaan ihmistä paremmin — isompien kissojen kanssa kesyttäminen samalla tavalla ei ole mahdollista.


Meidän pikkuchilit kiroilevat vielä kovasti. Video otettu 4.12.2019, eli n. 1 kk kotihoitoa takana.

Je ne parle pas français!

Oletko itse joskus puhunut ihmiselle, jonka kieltä et ymmärrä? Tahtomattasi korotat ääntäsi ja  puhut omalla äidinkielelläsi sel-ke-äm-min, vaikka loogisesti tiedät, ettei vastaanottajalla ole mitään mahdollisuutta ymmärtää selkeästi artikuloimiasi sanoja.

Sama tapahtuu meillä, kun tapaamme kissan, joka ei ole sosiaalistunut ihmiseen pentuna. Ei kissa ymmärrä, miksi sinä haluaisit silittää sitä. Ei se myöskään ymmärrä miksi yrität tulla lähelle tai sanot sille jotain. Ne ovat täysin tuntematonta kieltä kissalle, jolle sitä ei ole opetettu varhaisessa vaiheessa. Käytä kommunikointiin siis kissan ymmärtämää kieltä, eli mitä kissa itse puhuu!

Empatia onkin salainen avain kesyyntymiseen. Älä sääli kissaa; ymmärrä sitä ja sen käyttäytymistä. Mieti, miten kissa käyttäytyy, tue sen luononllisia käytösmalleja kuten saalistuskäytöstä ja vakuuta sille kissan kielellä ympäristön olevan turvallinen. Asetu itse kissan asemaan ja viesti kissan käyttämillä eleviesteillä olevasi kissan luottamuksen arvoinen.

Kun luottamus on vakaalla pohjalla, voidaan aloittaa yhteisen kielen rakentaminen. Kissat pesevät toisiaan laumassa, joten silittelyn opettaminen on täysin mahdollista ja voi olla alunperin villiintyneellekin kissalle erittäin mukava asia, kun luottamussuhde on kunnossa. Tässä kuitenkin täytyy kunnioittaa kissojen rajoja: ethän sinäkään lääppisi täysin tuntematonta ihmistä? Kaikki kissat eivät nauti iholle tulemisesta. Etene kissan tahtiin, ja kunnioita selkeitä rajoja.

Kuka oppii häkissä?

Minua on aina ihmetyttänyt se ajatus, että kissa pitäisi kesyyntymisajan lukita häkkiin. Tähän törmään useasti, kun villiintynyt kissa on ”pelastettu” ja haettu populaatiosta uuteen kotiin. Joko kissa on ollut vuoden sängyn alla piilossa tai se on häkissä. Kumpikaan ei ole ideaali ratkaisu luottamuksen rakentumiselle.

Ymmärrän sen, että ihmiset pelkäävät kotinsa tapettien tai huonekalujen puolesta, mutta silloin ongelma on muualla kuin kissassa, ja sopiva lemmikki löytynee Prisman lelu-osastolta. Kissan omistaminen vaatii kissan luonnollista käytöstä ymmärtävän ihmisen. Vahinkoja tulee jokaiselle eläimelle, koska ne on asetettu ympäristöön, jossa niiltä vaaditaan ihmismäistä käytöstä — mutta ne eivät ole ihmisiä.

Paras vaihtoehto alkuun on rauhallinen oma huone, jossa on muutama stressiä lievittävä piilo (joista kissa voi kuitenkin tarkkailla ympäristöä omaan tahtiin). Ensin opetellaan ottamaan se pieni rauhallinen tila haltuun, ja sen jälkeen aletaan opetella ihmisen ja kissan yhteiseloa. Älä anna kissan jumiutua syvälle piilopaikkaansa, vaan anna sille hyviä ja turvallisia vaihtoehtoja piiloille, missä se kuitenkin pääsee arkeen mukaan sekä koettele sen rajoja. Kesyttäminen perustuu positiiviselle vahvistamiselle; palkitse kissaa ja vahvista sen uteliaisuutta ihmistä kohtaan.

Tinka alle kuukausi meille tulon jälkeen. Ihminen jännittää!

Kesyyntyminen tuntuu aina alussa pitkältä ja mahdottomalta prosessilta. Sitten voikin tapahtua jotain, joka luo kissalle väliaikaista stressiä — ja luottamuksen ollessa kunnossa, kissa hakee turvaa ihmisestä. Pienet stressinaiheet turvallisessa ympäristössä saattavat edesauttaa harppauksia kesyyntymisprosessissa — älä siis pidä kissaa pumpulissa, vaan esittele uusia asioita sille turvalliseen tahtiin. Myös kissa- ja ihmissosiaalisesta kissakaverista on monesti hyötyä, sillä kissa osaa oppia mallista.

Pitkään tekeytynyt, mutta palkitseva luottamussuhde kestää

En voi sanoin kuvata miltä se sitten lopulta tuntuu, kun se villiintynyt, jonka luottamuksen eteen on tehnyt töitä pitkään, tulee nukkumaan sohvalla jalkojen päälle tai puskee ensimmäisen kerran kehräten. Se on maailman palkitsevin tunne.

Ihmisenä sinun tehtäväsi on olla sen luottamuksen arvoinen, oli eläin vastuullasi kesy tai ei. Sinä olet vastuussa tämän yksilön hoivasta, huolehtimisesta ja maailman koossa pitämisestä. Opettele siis lukemaan tämän eläimen signaaleja, jotta tiedät, kun jotain on vinossa. Ja panosta siihen luottamussuhteen vahvistamiseen — niin tulet pärjäämään jatkossakin vaikeissa tilanteissa, kuten eläinlääkärissä.

Eläimet eivät ole täällä meitä varten, mutta me voimme olla niitä varten. Hanki eläin siis perheenjäseneksi ja varaudu siihen, että perheenjäsenestä pidetään huolta.

Hurja sodan jumalatar Juno, joka päätti ihmisen sittenkin olevan luottamuksen arvoinen — kolmen kuukauden suostuttelun jälkeen.
24
Tags:

3 comments

  1. Koettu! Ei loukusta asti, mutta moni noista kesytysvaiheista. Ihmisellä on isommat aivot, joten ihmisen velvollisuus on AJATELLA. Kyllä se siitä ajan kanssa.

  2. Jokainen kissa kesyyntyy.

  3. Niin naulan kantaan kyllä kirjoitit. Itsellä nyt syksystä lähtien 2 nuoren villikissan (7kk ja 5kk minulle tulleet) kesytysprokektia takana. Satuin toimimaan myös kirjoittamallasi tavalla ja logiikalla, ja toimii todella. Molemmat ovat olleet 3 viikossa minuun kesyjä ja luottavaisia. Olin itsekkin ällikällä lyöty. Blogisi löysin vasta nyt, mutta yritin ajatella Tuire Kaimion käyttämää ajatusmaailmaa eläinten kanssa. Itsellä aiemmin on ollut kesykissoja, joten elekieli tuttua. Pidin myös alkuajan yhdessä huoneessa viettäen siellä tolkuttoman määrän tunteja, muuten olisi taatusti omakotitalon tiloissa ollut aika pitkä projekti. Jenkkien kissakuiskaaja ohjelmia on tullut myös katsottua

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.