Meillä oli varsin raskas syksy. Jos saisin valita, jättäisin sen kokematta, ainakin jollain tasolla. Älkää käsittäkö väärin, kaikesta huolimatta se oli hyvin antoisa ja raskaat asiat johtivat hyviin, ihaniin asioihin. Kuten vaikkapa muutto omakotitaloon, tai Liekki-pentujen uudet, mahtavat kodit.
Ensimmäinen villikissa
Kaikki suomalaiset heppatytöt ovat todennäköisesti jossain elämänsä vaiheessa lukeneet Nummelan Ponitalli tai Nea -sarjoja. Moni haaveilee vaikeasta hevosesta, jonka luottamuksen he ainoina saavuttavat ja yhteistyö kisakentillä on saumatonta. Sellaiset kultaiset haaveet minullakin aluksi oli, kun meille tuli ensimmäinen oikeasti arka kissa.
Vanhakin nyt nuortuu
Kaupallinen yhteistyö: Villitassu
Koska Nuoska hukkaa lelujaan varsin tasaiseen tahtiin sohvan alle ja osaa niistä kantaa hiekkalaatikkoon, heräsin tänään siivouspäivänä siihen että varmaan pitäisi taas jotain sille keksiä. Edellisessä Villitassun varastontäydennys-kuljetuksessa meille eksyi Kong Kickeroo Kitten -leluja, joten tällainen sitten etsityi Nuoskallekin leikkikaluksi.. Vaan kuinka sitten kävikään?
Miljoonan mutkan kissa
Meillä kävi tänään kissahieroja! Kyllä, luit oikein. Sydäntassun hierojaksi valmistuva Mari kävi meillä tänään hieromassa. Hän siis valmistuu varsinaisesti koirahierojaksi ja koirahierojana alkaa tehdä hommia, mutta hieroo myös kissoja (kissojen ehdoilla). Bongasin eräästä Facebookin maine coon -ryhmästä suositukset, kun erään vanhempi kissaherra oli aiemmin ollut hierottavana.
Kulmakunnan kaunein
Olen tullut siihen tulokseen, että Daalia on todella kaunis kissa. Sitä se ei ollut todellakaan tullessaan. Allergian vuoksi nyhdetyt karvat, tulehtunut ja rupeutunut, hilseilevä iho, rispaantuneet korvat, röhisevä hengitys, pullottava vatsa ja rääppäiset silmät tekivät siitä sen PESUlle tullessa todella surullisen näköisen. Koko sen elämä on ollut pelkkää selviämistä. Muistan, että kissaa kiinniottaessamme meille todettiin, … Read more
Toipumista
Täällä meillä on totuttu kolmijalkaiseen Mörriin hienosti. Kissat eivät enää noteeraa jalan puuttumista ja Mörri itse kulkee todella näppärästi ilman neljättä tassuaan. Toipuminen on siis periaatteessa hyvässä mallissa.
Etujalan amputaatio
Päivä leikkauksesta, ja meillä on jo hyvät fiilikset. Mörri ponkaisi itse sängylle jo eilen illalla ennen kuin ehdin estää, ja muutenkin kävelee yllättävän itsevarmasti (joskin vähän välillä on kuonollaan). Hän on pirteä ja oma itsensä, mikä on ihan.. järjettömän hienoa. Varauduin henkisesti aivan toisenlaiseen kissaan ja tämä päivä onkin nyt mennyt lähes kokonaan nyyhkiessä (onnesta). … Read more
Tripawd
Leikkaus meni hyvin. Itseasiassa koko prosessi on mennyt paremmin kuin olen odottanut!
Tänään jätettiin kissa noin puoli kymmenen aikaan klinikalle, jossa se otettiin heti sisään. Lähdin kotiin vähän itkua nieleskellen, tuntui hirveältä ajatella että jos Mörri saisi komplikaatioita leikkauksessa tai muuten, niin en pystyisi edes hyvästejä sanomaan. No, kaikkihan meni hyvin. Mutta eihän sitä ikinä voi tietää.